Gradu tehty ja YTM paperit saatu

Hei,
kiitos blogia seuranneille :-) Sain viimein tehtyä graduni ja sen myötä valmistuin.
Jos tunnet kiinnostusta työtä kohtaan, ota yhteyttä: kati.helenius@gmail.com

Teorian alustava lähdeluettelo (nauruversio)

Gradu edistyy pikku hiljaa. Teoriaosuuden aineisto on kasattu kokoon ja osin järjestetty. Varsinaista muotoon kirjoittamista en ole vielä aloittanut. Tutkimus/menetelmä -osuutta en ole vielä edes aloittanut kirjoittamaan, mutta kerätty aineistohan on olemassa ja SPSS toivottavasti kohta omalla pc:llä käytettävissä. Pistänkin teorian lepäämään nyt hetkeksi, koska aion kerrata vähän tilastotieteen perusteita...

Alla siis alustava lähdeluettelo. Ainakin 80% noista tulee olemaan lopullisessa työssä ja jotain uuttakin löytynee vielä gradutaipaleen loppupuolella. Listaa saa kommentoida, ja hyviä vihjeitä otetaan vastaan !

Arvostan eritoten hyviä nettilinkkivinkkejä, koska tahdon hyödyntää internetissä olevaa lähdemateriaalia (julkaisut, artikkelit) mahdollisimman hyvin - onhan koko työnkin aihe netistä repäisty :-D

Ps. työelämässä opittua: minkä tahansa työn eka versio on nauruversio. Olkoot sitten tämäkin lista sellainen !


Aalto-Matturi, Sari (2004): Verkostako uuden ajan työväentalo ? Verkkoviestinnän mahdollisuudet ammattiyhdistysliikkeessä. Oulu: Kalevaprint

Anttila,Akseli (1997): Virtuaaliset yhteisöt tietoverkoissa. Lopputyö. Taideteollinen korkeakoulu. Helsinki

Arpo, Robert (2005): Internetin keskustelukulttuurit. Tutkimus internet-keskusteluryhmien viesteissä rakentuvista puhetavoista, tulkinnoista ja tulkinnan kehyksistä kommunikaatioyhteiskunnassa. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja no. 39. Joensuu: Joensuun yliopiston

Bakardjieva, Maria (2004): Choices and Mediations in the User-Technology Relation, paper presented at Public Proofs Science, Technology and Democracy Society for the Social Studies of Science (4S) & EASST Conference, Paris, August, 2004.

Bakardjieva, Maria (2005): Internet society. The Internet in everyday life. Sage publications: India.

Bauman, Zygmunt (1996): Postmodernin lumo. Tampere: Vastapaino

Beck, Ulrich, Giddens Anthony ja Lash Scott (1995) : Nykyajan jäljillä. Refleksiivinen modernisaatio. Tampere: Vastapaino

Castells, Manuel (2000): The rice of the network society. Blackwell publishing. United Kingdom

Coomber, Ross (1997): Using the Internet for Survey Research. Sociological Research Online, vol. 2 (2)
http://www.socresonline.org.uk/socresonline/2/2/2.html

Dutta-Bergman, Mohan (2005): Access to the Internet on the context of community participation and community satisfaction. New media & society 7 (1): 89-109

Eräsaari, Risto (1993): Essays on non-conventional community. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 36. Jyväskylä

Etzioni, Amitai (2000): Creating good communities and good societies. Contemporary Sociology 29 (1), 188 – 195,
http://www.gwu.edu/~ccps/etzioni/A296.pdf luettu 5.11.2005

Etzioni, Amitai: Are Virtual and Democratic Communities Feasible? Teoksessa Democracy and New Media, toimittaneet Henry Jenkins ja David Thorburn. 2003, pp. 85-100. http://www.gwu.edu/~ccps/etzioni/A305.html

Feenberg, Andrew ja Bakardjieva, Maria (2004): Groupware for Community: Between the Real and the Possible, paper presented at Public Proofs Science, Technology and Democracy Society for the Social Studies of Science (4S) & EASST Conference, Paris, August, 2004

Foot, Kirsten ja Schneider, Steven (2004): The web as the object of study. New media & society 6 (1): 114-122

Griswold, Wendy (2004): Cultures and societies in a changing world. Thousand Oaks: Sage.

Heikkinen, Kaija (1997): Käsityöt naisten arjessa. Kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten tekemisestä. Jyväskylä: Akatiimi Oy.

Herring, Susan (2004): Sloughing toward the ordinary; current trends in computer-mediated communication. New media & society 6 (1): 26-36

Kahn, Richard ja Kellner, Douglas (2004): New media nad internet activism; from the ‘Battle of Seattle’ to blogging. New media & society 6 (1): 87-95

Kennedy, Helen (2003): Technobiography: researching lives, online and off. Biography 26 (1): 120 - 139

Kinnunen, Villapaidoistako elämänlankaa (1999) ? Tutkimus neulonnasta harrastuksena. Käsityötieteen pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto

Kokko, Sirpa (2003): Käsityömuistoja peruskoulusta. Tytöt sukupuolen mukaan eriytyneessä opetuksessa. Joensuun yliopisto. Lisensiaatin tutkielma.

Lehtonen, Heikki: Postmodernia yhteisöä etsimässä. Niin&näin –lehti 4/1995. http://www.netn.fi/495/netn_495_otaj2.html

Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta ja Hannula Ulla (2005): Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Helsinki: Tilastokeskus

Martinson, Anna, Schwatrz, Nancy ja Vaughan Misha Walker (2002): Women’s experiences of leisure. Implications for design. New media & society 4 (1): 29-49

Nardi, Bonnie, Schiano, Diane ja Gumbrecht Michelle (2004); Blogging as social activity, or would you let 900 million people read your diary ?. http://home.comcast.net/%7Ediane.schiano/CSCW04.Blog.pdf

Papacharissi, Zizi (2002): The virtual sphere. The internet as a public sphere. New Media & Society 4(4), 9-27

Putnam, Robert ja Feldstein, Lewis (2003): Better together. New York: Simon & Schuster

Rainie, Lee (2005): The state of blogging. Pew Internet and American Life Project. http://www.pewinternet.org/pdfs/PIP_blogging_data.pdf luettu 10.5.2006

Rose, Jeremy ja Jones, Matthew (2004): The Double Dance of Agency: a socio-theoretic account of how machines and humans interact
http://www.cs.aau.dk/~jeremy/pdf%20files/ALOIS2004.pdf#search=%22Humans%20and%20Others%3A%20the%20Concept%20of%20'Agency'%20and%20its%20Attribution.%22 luettu 14.9.2006

Stebbins, Robert (2002): Choice and ExperientialDefinitions of Leisure. Leisure Reflections No. 1. LSA Newsletter (2002) 63.
http://www.ucalgary.ca/~stebbins/reflections1.pdf luettu 12.09.2006

Stebbins, Robert (2004): Erasing the line between work and leisure in North America. Paper presented at the “Leisure and Liberty in North America” Conference held 12-13 November 2004, University of Paris IV, Paris, France
http://www.ucalgary.ca/~stebbins/leisurelibertyinnpap.pdf luettu 12.09.2006

Suchman, Lucy (2005): Agencies in technology design. http://www.lancs.ac.uk/fss/sociology/papers/suchman-agenciestechnodesign.pdf luettu 14.9.2006

Taloustutkimus Oy: Kansainvälinen mediatutkimus KMT(2004-2005)/ Suuri Käsityölehti lukijaprofiilitiedot
http://mediaopas.sanomamagazines.fi/tutkimustoiminta/tutkimus.asp?f=7&s=159&d=856 luettu 10.5.2006

Talsi, Noora (2005): Naiset ja arkistuva tietotekniikka. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja no. 143. Yliopistopaino. Joensuu

Uotinen, Johanna (2005): Merkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 40. Joensuun yliopistopaino. Joensuu

Viégas, Fernanda (2005): Bloggers’ expectations of privacy and accountability: an initial survey, Journal of Computer-Mediated Communication 10 (3): artikkeli 12. http://jcmc.indiana.edu/vol10/issue3/viegas.html

Vuorinen, Kimmo (2005): Using weblogs for discussion. Master’s Thesis.
http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Vuorinen_Kimmo.pdf luettu 29.3.2006

Vähälä, Eija (2003): Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin. Joensuun yliopisto. Lisensiaantin tutkimus. Taitemia 22.

Wellman, Barry ja Gulia, Milena (1997): Net surfer’s don’t ride alone: virtual communities as communities.
http://www.chass.utoronto.ca/~wellman/publications/index.html

Wellman, Barry (2006): The Strength of Internet Ties - ii - Pew Internet & American Life Project.
http://www.chass.utoronto.ca/~wellman/publications/index.html

Kesäduuni alkaa ...

Maanantaista alkaen ansiotyö vie enimmän osan hereilläoloajastani, ja jätänkin gradun teon vähemmälle --> päivitykset tännekin harvenevat kesän ajaksi. Syksyllä sitten alkaakin kunnon rutistus :-)

Keskinäinen avunanto kyselyssä

Keskinäinen avunanto puretaan tässä tuen, vinkin, neuvon, ohjeen, ohjauksen ja vihjeen käsitteisiin. Aineistossa avunantoa on mitattu esivalinnoilla olevilla ja vapaamuotoisen tekstin kysymyksillä. Vaikka apua ja tukea voidaan välittää Internettiä käyttävien neulojien kesken sekä neulontalistalla, jonka perustehtäviin se kuuluu, sekä blogien teksteissä ja kommenteissa, käsittelen aineistoa yhteenvedossa yhtenä kokonaisuutena, koska se on myös toimijoiden itsensä käsitys. Esittelen kuitenkin aineiston jaolla, onko kysymys alunperin koskenut neulontalistaa, neuleblogeja vai molempia, mikä vastaa kyselyn rakennetta.

Neulontalista

Yksi neulontalistan funktioista on toimia tiedon, avun ja neuvojen välittäjänä. Kysymykset olivat avoimia kysymyksiä.

Kysymys C4. Minkälaista hyötyä saat listan jäsenyydestä ? oli vapaasti tekstinä kommentoitava kenttä. Vastauksia tuli 138 kpl. Laskemalla käsitteet sain kappalemääriksi vinkkejä 67 kpl, ohjeita 33 kpl, neuvoa 22 kpl, apua 18 kpl, tukea 5 kpl ja vihjettä 4 kpl, yhteensä tukeen ja apuun viittaavia käsitteitä oli vastauksissa 149 kpl. Kuitenkaan jokaisessa vastauksessa ei käsitteitä käytetty, joissakin vastauksissa löytyi useampi, tai samaa käsitettä toistettiin.

Kysymys C5. Miten pystyt auttamaan muita listalaisia ? oli myös vapaata tekstiä. Tällä kysymyksellä pyrittiin tuomaan esiin vastavuoroisuutta verrattuna kysymys C4:ään. Vastauksia tuli 118 kpl. Käsitteitä käytettiin seuraavasti: neuvoja 22 kpl, vinkkejä 18 kpl, apua/auttamista 13 kpl, tietoa 11 kpl ja ohjeita 9 kpl, yhteensä tukeen ja apuun viittaavia käsitteitä oli 73 kpl. Monissa vastauksissa kuvailtiin avun antamista pitemmillä teksteillä, mutta jo kysymys rajaa vastaukset viittaamaan auttamiseen, joten sen suuntaiset vastaukset olivat tässä odotettavissakin.

Vastauksien tärkein useimmin toistuva teema oli avunanto, sekä saavana että antavana osapuolena, jota vastauksissa myös korostettiin: ”Vertaistukea: listalaiset saattavat esim. auttaa ratkaisemaan käytännön ongelmia (esim. lanka- tai mallivalinnat, ohjeiden tulkinta..). Saa uusia ideoita ja kannustusta. Muiden into neuloa pitää yllä omaakin intoa.” sekä ”Kommentoimalla ja yrittämällä auttaa niitä jotka tarvitsevat apua johonkin ongelmaan”.

Blogit

Kysymyksessä D5. kysyttiin suoraan avuntarpeesta: ”Miksi olet perustanut ja ylläpitänyt blogia ?”: vastausvaihtoehtona ” Pyytääkseni apua, vihjeitä, neuvoja (kommentit)”. Useimmat vastanneista pitivät apua tärkeänä (kyllä: 42,5% / ei: 21,8%), mutta vastausprosentti on vain 64,6 %.

Kysymys D7. käsitteli epäsuoraan blogin kommunikatiivista merkitystä. Vastausvaihtoehto ”kommunikointia (muiden) bloggaajien kanssa” kertoo myös toiveista kommenttien suhteen, joihin voi liittyä keskinäistä avunantoa (54% / omaksi iloksi, järjestyksen pitoon, arkistoksi tms.: 46%)

Kysymys D1. selvittää kuinka montaa blogia vastaaja seuraa säännöllisesti ja kysymys D4. käsittelee jätettyjen kommenttien osuutta käynneistä. Ristiintaulukointi paljastaa, että eniten bloggaajista lukee 1-50 blogia ja jättää kommentin 0-10 % käynneistä. Vastaavasti neuleblogit ovat varsin luettuja blogeja: esimerkiksi 11.05.06 Blogilista.fi top-listalta löytyy 3 neuleblogia 30 luetuimman listalta. Käytännössä suosituimpien blogien viikottaiset lukijamäärät lienevät 1000 lukijan tasolla, jolloin kommentteja ei varmastikaan odoteta jokaiselta kävijältä.

Yhteisö

F-ryhmän kysymykset viittaavat yhteisöllisyyteen sinänsä, rajautumatta osin edes neulontayhteisöön. Ne pyrkivät kartoittamaan yhteisöllisyyden kokemusta sekä todellisuutta. Muutama kysymyksistä viittaa keskinäiseen avunantoon tai sen käsitteisiin.

Kaksi kysymystä käsitteli neuleyhteisön arvoja: Kysymyksissä F7.”Ovatko seuraavat arvot mielestäsi tärkeitä neuleyhteisölle ?: Tasapuolinen tuki ja apu” ja F8. Toteutuvatko arvot neuleyhteisössä ?: Tasapuolinen tuki ja apu” kysyttiin suoraan tuen ja avun merkitystä arvona. Ristiintaulukoinnissa korostuu arvo periaatteessa tärkeänä ja sen toteutuminen yhteisössä hyvin. Korrelaatiokerroin on samoilla vastaajilla arvon periaatteen ja toteutumisen välillä merkitsevä.

Yksi neulontalistan ja Finnish Knit Blogs –blogin tehtävistä on välittää tietoja paikallisista tapaamisista. Paikalliset tapaamiset täydentävät listan ja bloggaajien kanssakäymistä. Tukea voidaan antaa myös tapaamisissa, joskin tapaamisten rooli on tässä vähäisempi. Kysymys F13. ”Mitä saat neulontalistan paikallisista tapaamisista ?: Tukea” selvitti suoraan tuen antamisen merkitystä. Kysymykseen vastasi 43,1 % Kysymys F12. ”Osallistutko neulontalistan paikallisiin tapaamisiin ?” kuvaa tapaamisiin osallistumista, mistä voisi päätellä vastausprosenttia (F13) alentavan osallistujien mahdollisuudet osallistua tapaamisiin, vain 37,4 % on osallistunut. Vastaavasti 47,7 % olisi kiinnostunut osallistumaan. Korrelaatio on myös tässä merkittävä, mikä kertoo tuen määrän lisääntyvän osallistumisen lisääntyessä.

Johtopäätöksiä perustiedoista ja keskinäisestä avunannosta (kvanttiharjoitus 1)

Työssä on pyritty selvittämään tutkimuskysymysten mukaisesti neulelistalaisen ja / tai -bloggaajan perustietoja (kts. edellinen postaus) sekä yhteisön keskinäisen avunannon olemassaoloa, laajuutta ja toimintatapoja (kts. seuraava postaus). Seuraavassa käytän termiä neulebloggaaja edustamaan myös neulontalistalaisia, koska lähes kaikilla on blogi.

Neulebloggaajan profiili on korkeakoulutettu, ruuhka-Suomessa asuva, alle 35 –vuotias nainen. Neulebloggaaja vaikuttaa profiloituvan paremmin bloggaajaan kuin neulonnan harrastajaan.

Neulonnan harrastaja taidetaan mieltää yleisesti edelleen suunnilleen vanhaksi mummoksi, joka kutoo sukkapuikoilla keinutuolissa lapsenlapsilleen sukkia, joita nämä suostuvat käyttämään vain äitinsä pakottamina. Mummo asuu kaukana maaseudulla, keinutuoli on puuhellan lähellä, ikkunalla kukkivat pelargooniat ja kissa nukkuu mummun sylissä. Tämä tuokiokuvaus ei kuitenkaan vastaa neulebloggaajan profiilia.

Arvioni mukaan neuleblogit ovat uudenlaisen käsityökulttuurin ilmestymisen keihäänkärki. Tähän viittaa myös kyselyn pohjalta syntyvä profiili. Täytyy samalla myös muistaa, etteivät blogit suinkaan edusta kaikkia käsityön harrastajia, vaan erittäin rajattua lajityyppiä. Tämä ei mielestäni kuitenkaan vähennä neuleblogien merkitystä käsityön harrastamisen kentässä.

Keskinäinen avunanto toteutuu yhteisössä pääsääntöisesti virtuaalisesti. Vain reilu kolmannes on osallistunut neuletapaamisiin. Neulontalistalla keskinäinen avunanto nousee merkittävimmäksi tekijäksi kysyttäessä listasta vastaajan saamaa hyötyä sekä merkittäväksi tekijäksi kysyttäessä omaa auttamispanosta. Blogien yhteydessä keskinäinen avunanto on vähemmän merkityksellistä: vähemmistä tunnisti sen blogien pitämisen perusteena. Yhteisissä neuletapaamisissa avunannon merkitys nousee taas esiin niiden keskuudessa, jotka osallistuvat aktiivisimmin.

Yhteisö pitää keskinäistä avunantoa tärkeänä periaatteellisena arvona ja katsoo sen toteutuvan yhteisössä hyvin. Tämä voisi kertoa siitä, että neulontalista on ensisijainen keskinäisen avunannon toteuttamisen tapa ja tämä on ryhmän jäsenten tiedossa. Neulontalista on tasapuolinen foorumi, koska se on kaikkien käyttäjien ulottuvilla. Myös sovelluksena se luonnistuu erinomaisesti kysymys – vastaus –kirjoituksille.

Myös neuletapaamiset toimivat keskinäisen avunannon paikkoina, mutta niihin osallistuu vähemmistö yhteisön jäsenistä.

(kuvan lähde: http://www.cartoonstock.com/lowres/abr0525l.jpg)

Perustaustatietoja

Tässä vähän simppeliä statistiikkaa kyselyyn vastanneista.

Viittaan suoraan bloggaajiin enkä erittele neulontalistalaisia, koska vastanneista lähes jokaisella on blogi.

Sukupuoli

Lähes kaikki bloggaajat ovat naisia. Käsityön tekeminen mielletään pääsääntöisesti naisten tekemiseksi. Bloggaajista yli puolet on miehiä (Rainie, 2005), mikä eroaa selkeästi
neulebloggaajista.

Ikäjakauma

Bloggaajat painottuvat nuoriin, 66% on alle 35-vuotiaita.

Käsityön harrastajien ikäjakaumaa ei ole tutkittu, suuntaa antavaa tietoa saa käsityölehtien lukijaprofiilista. Suomen suurimman levikin omaavassa käsityölehdessä Suuri Käsityölehti lukijoiden ikäjakauma poikkeaa merkittävästi bloggaajien ikäjakaumasta:

Suuri Käsityölehti lukijaprofiili:

Neulebloggaajat vaikuttavat olevan keskimäärin nuorempia kuin käsityönharrastajat yleensä. Toisaalta, yleisesti bloggaajista 48% on alle 30 -vuotiaita (Rainies, 2005) . Neulebloggaajat edustavat tässä keskimääräistä bloggaajaa varsin hyvin.

Talouden tyyppi

Myös yleisimmät talouden tyypit edustavat nuoria talouksia.

Koulutus

Suurin ryhmä ovat korkeakoulututkinnon suorittaneet. Onkohan luvussa mukana myös opiskelijoita ?

edit2: taulukot kuvina. Pahoittelen haamupäivityksistä :-(

Neulebloggaajien sijainti Suomessa

Neulebloggaajat asuvat eri puolilla Suomea; Ahvenanmaalta ja Kainuusta ei yhtään vastausta. Keskittymät näyttävät vastaavan suomalaisia asumiskeskittymiä. Yhdistelin alueita siten, ettei millekään alueelle tullut alle viittä havaintoa. Laatikot sijaitsevat ko. maakuntien päällä tai ovat yhdistetty viivoilla ko. maakuntiin, joista yhdistelyt on tehty. Myös "nolla"-alueet on merkitty.

Onko kuva riittävän havainnollinen ?

Nettikysely 11.04. – 19.04.2006

Neuleblogeja ei ole tutkittu aiemmin, joten päätin lähestyä aihetta ja valita yhdeksi aineistoksi kvantitatiivisen kyselyn. Koska kaikki osallistujat käyttävät internettiä, aineiston keräys toteutui kätevästi internet -kyselyllä. Yliopisto tarjoaa työkalun kyselyä varten, joten tekninen toteutus oli varsin helppo.

Neulekysely löytyy vielä vähän aikaa osoitteesta: http://www.e-lomake.net/v22/lomakkeet/967/lomake.html

Vastauksia tuli määräajassa 174 kpl. Kyselyn ajankohtana neuleblogeja oli noin 310 kpl (www.blogilista.fi) ja neulontalistalla jäseniä n. 500 kpl.

Saateteksti:

"Arvoisa vastaaja,

tutkimuksella kartoitetaan neulontalistalaisten käsityksiä toimimisesta internetissä. Tutkimus palvelee Joensuun Yliopiston Alue- ja yhteisökehittämisen maisteriohjelmassa tehtävää pro gradu –tutkielmaa. Vastauksesi käsitellään tilastollisesti eikä tilastotaulukoista voida tunnistaa kenenkään yksityisiä vastauksia. Kootut tiedot tulevat vain tutkielman käyttöön ja ne käsitellään ehdottoman luottamuksellisina. Kysymyksiin vastataan valitsemalla mielipidettänne vastaava vaihtoehto tai kirjoittamalla vastaus sille varattuun tilaan.

Kyselyyn voi vastata 11.04. – 19.04.2006 välisenä aikana. Vastaaminen vie noin 20 minuuttia.

Tutkimuksessa viitataan neulontalistaan (groups.yahoo.com/group/neulonta/) ja suomalaisiin tai suomenkielisiin neuleblogeihin. Muut virtuaaliset neulontayhteisöt on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Lomakkeen lopussa on vapaata kirjoitustilaa kommenteille ja palautteelle. Viitatessasi yksittäiseen kysymykseen ilmoita myös sen numero.

Vastanneiden kesken arvotaan 25.04.2006 lankapalkinto. Lomakkeen päätteeksi ohjelma siirtyy toiseen internet-osoitteeseen, jonne voit halutessasi jättää yhteystietosi (sähköposti- tai blogiosoite). Näin tutkimus- ja yhteystiedot eivät ole yhdistettävissä. Yhteystiedot hävitetään arvonnan jälkeen.

Jos sinulla on kysyttävää tutkimuksen suhteen, voit soittaa tai lähettää sähköpostia:
yht. yo Kati Helenius (040 – 562 0410) kati.helenius@netti.fi

Kiitos ajastasi ! "

Kyselyn tuloksia seuraavissa viesteissä.

Neuleblogit blogistaniassa

Olettehan huomanneet mielenkiintoisen verkostokuvan blogistaniasta ? Oikealla oleva "tähden" muodostavat neuleblogit. Kuva ja tarkempi selitys löytyy Blogitutkimus -blogista. Tämä oli yksi aiheen kipinän sytyttäjistä...

Tutkimussuunnitelma ennen aloitusta....

Pyörittelin gradun aihetta melkein vuoden, ennen kuin se lähti kiteytymään. Joku viisas on joskus sanonut jotain tyyliin "Kaiva siitä, missä seisot", joka tuntui hyvältä lähtökohdalta.

Tälläiselle bittinikkarille, joka on jo kymmenkunta vuotta miettinyt järjestelmäkäytettävyyksiä ja yleensäkin tietotekniikkaa sosiologisesta näkökulmasta, tuntui luontevalta ottaa internet tutkimuskohteeksi. Mutta vasta ymmärrettyäni neuleblogien merkityksen neulebloggaajille älysin yhdistää kaksi intohimoani gradun aiheeksi.

Jos ken on kiinnostunut tarkemmin, tässä tutkimussuunnitelma ennen varsinaisen työn aloittamista.